Vuoden 2026 Antonia-palkinnon ehdokkaat on valittu. Antonia-raati on kauden aikana nähnyt 30 teosta, joista neljä kilpailee palkinnosta. Alla mainittujen ehdokkaiden lisäksi raati saattaa asettaa ehdolle myös niin sanotun mustan hevosen, joka julkistetaan vasta palkintoillan yhteydessä. Palkinto jaetaan lauantaina 6.6. Hangö Teaterträffin festivaaliklubin yhteydessä. Ehdokkaat ovat:
Åbo Svenska Teater: Vi ska ju bara cykla förbi
(Dramatisointi Ellen Strömbergin kirjasta, ohjaus Ida Kronholm)
Raadin perustelut: ”Tarina teini-ikäisten tyttöjen hauraasta mutta elintärkeästä ystävyydestä, sekä haavoittuvuudesta ja huumorista, jota löytyy teini-iän kaipuusta elämän alkamiseen. Kun 30- ja 40-vuotiaat näyttelijät esittävät teini-ikäisiä, se voi mennä pahasti pieleen, mutta esityksessä Mathilda Krusen ja Daniela Franzellin dialogi ja vuorovaikutus tuntuvat aidolta, ja ohjaaja Ida Kronholm on löytänyt juuri oikean sävyn tyttöjen maailmaan.”
Sirius Teatern: This is NOT Stalker
(Työryhmän teksti, ohjaus David Sandqvist)
Raadin perustelut: ”Odottaen oikeuksia, joita ei koskaan tullut. Vuonna 2037 teatterikollektiivi Sirius Teatern on matkalla hankkimaan tekijänoikeudet Stalker-kulttielokuvan näyttämösovituksen esittämiseen, kun he juuttuvat venäläiselle rajanylityspaikalle. Ryhmän pitkittynyt odotus ei-kenenkään-maalla muuttuu yhä sekavammaksi, absurdimmaksi ja koomisemmaksi. Miksi he ovat siellä? Kuka on Tom? This is NOT Stalker on etsintä olemassaolon oikeutuksesta ja taiteen kiistattomasta arvosta.”
Teater Mars: Tre systrar
(Teksti Anton Tšehov, ohjaus Joakim Groth).
Raadin perustelut: ”Esitys herää henkiin 31:n vuoden jälkeen ja lähestyy omalla tavallaan yhä enemmän itseään. On harvinaista, että teatteri ymmärtää tekstiään yhtä syvällisesti. Saamme todella nähdä Tšehovin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se on mullistava mahdollisuus.”
Teater Viirus: Af Klint
(Teksti Essi Rossi, Iida Koro, Susi Siriya Orenius, ohjaus Essi Rossi)
Raadin perustelut: ”Teater Viirus kertoo upealla visuaalisella ilmaisulla Hilma af Klintin esoteerisen taiteen omalaatuisen syntytarinan. Tarina sukeltaa alitajuntaan ja nousee esiin omassa sekavassa nykyajassamme, jossa hänen teoksiaan on esillä maailman merkittävimmissä museoissa. Mutta maineella on kääntöpuoli. af Klintin ekstaattinen kuvaus hengellisestä maailmankaikkeudesta hukkuu taidepuheeseen, joka näkee hänen teoksensa vain eksklusiivisina keräilykohteina. Viirus pelastaa teokset niiden mykästä vankeudesta jääkaappimagneeteissa ja kangaskasseissa tässä hohtavassa esityksessä, joka kirjaimellisesti asettaa kuvataiteen keskiöön.”